Euroalueen toipuminen on alkanut

Euroalueen talous kääntyi viime vuonna maltilliseen kasvuun. Talouselämän luottamus on vakiintunut tasolle joka ennakoi jatkuvaa runsaan prosenttiyksikön kasvua. Viime vuosien pettymysten jälkeen esiintyy runsaasti epäilyjä siitä voiko todellakin käänne olla kestävä.

Edellytykset ovat kuitenkin nyt hyvin paikallaan sille, että euroalue lähivuosina voisi toipua taantumasta. 

Kasvu alkanut kriisimaissakin

Huominonarvoista on etenkin käänne kriisimaissa. Talouselämän luottamusluvut kuvaavat hyin tätä. Saksan näkymät ovat kaikkein aurinkoisemmat, mutta Espanjassa luottamus on lähes yhtä korkea. Kriisimaista vain Italiassa luottamus on hivenen alle euroalueen keskiarvon.

Tämä ei toki tarkoita, että kriisimaissa ongelmat olisivat ohi.  Luottamusluvut vain kertovat siitä, että syvästä kuopasta ollaan nousemassa kohtuullista vauhtia.

Uhkakuvat liioiteltuja

Syytä epäillä orastavan toipumisen kestävyyttä riittää. Velkakriisin pelätään uudelleen nostavan päätään. Julkisia alijäämiä pitää vielä supistaa ja se jarruttaa kasvua. Euromaiden kilpailukykyyn ei uskota. Deflaatiopeikko, Ukraina ja ikääntyvä väestö täydentävät synkkää kuvaa.

Uhkakuvat tuskin kuitenkaan estävät lähivuosien kasvua. Ikääntyvä väestö on esimerkiksi merkittävä tekijä pitkällä tähtäimellä, mutta korkean työttömyyden johdosta työvoiman saanti ei ole lähivuosina ongelma. Kaupankäynti Venäjän kanssa on vain runsaan prosenttiyksikön koko euroalueen taloudesta, joten sen täydellinen tyrehtyminenkään ei aiheuttaisi enemmän kun tilapäisen häiriön.

Euroalue ylijäämäinen

Kasvulle antaa tilaa se, että talous on kokonaisuudessaan ylijäämäinen. Viime vuosien vyönkiristysten seurauksena euroalueen vaihtotaseylijäämä on paisunut 2,5 prosenttiin BKT:sta.

Kilpailukyvyn heikkous ei siten näytä olevan keskeinen ongelma.  Vientitulot ylittävät tuontimenot. Euroalueella on siten varaa kasvattaa kotimaista kysyntää, vaikka vienti ei kasvaisikaan.

Etenkin saksalaisilla on varaa kuluttaa enemmän, ja orastavia merkkejä tästä onkin. Saksassa asuntojen hinnat ovat kääntyneet nousuun.  Kireiden työmarkkinoiden myötä palkkojen nousupaineet ovat kasvaneet, mikä tukee kulutuksen nousua.

Kriisimaiden yhteenlasketut vaihtotaseet kääntyivät myös viime vuonna ylijäämäisiksi. Kriisimaat eivät siten enää velkaannu, vaan nettomääräisesti ovat alkaneet maksaa velkojaan takaisin.  Julkinen sektori on kriisimaissa yhä alijäämäinen, mutta yksityisen sektorin rahoitusylijäämä on tätä alijäämää suurempi.

Sitä myötä kun vientitulot kasvavat on kriisimailla varaa kasvattaa kulutustaan. Rohkaisevaa onkin, että kaikissa kriisimaissa vientitulot ovat kääntyneet kasvuun. Tukea viennille on antanut mm kilpailukykyä parantaneet palkkojen leikkaukset.

Deflaatioriski ja luottolama hellittävät

Inflaation hidastuminen uusiin pohjalukemiin on ruokkinut huolia deflaatiokierteestä. Talouden sisäisistä deflaatiopaineista parhaiten kertova pohjainflaatio, josta on puhdistettu ruoan ja energian hintojen vaihtelun vaikutus, on kuitenkin vakiintunut prosentin tuntumaan. Öljyn hinnan laskusta johtunut inflaation hidastuminen on pelkästään positiivinen uutinen: Se kasvattaa ostovoimaa

Positiivista on myös, että Euroopan keskuspankki on reagoinut alhaiseen inflaation päättämällä keventää rahapolitiikka. Viime vuonna rahapolitiikka kiristyi, kun EKP:n talvella 2011–2012 antamia tukilainoja maksettiin takaisin. Euron vahvistuminen on kääntynyt heikentymiseksi, ja korot ovat laskeneet.

EKP:n kyselyn mukaan pankit ovat yhä selvemmin alkaneet höllentämään luottohanojaan, ja näkevät luottojen kysynnän vakiintuvan. Tämän voidaan odottaa heijastuvan tulevan vuoden aikana luottojen kasvussa ja investoinneissa. 

Euron heikentymisen myötä on yhä vähemmän syytä huoleen siitä, että kansainvälinen kilpailukyky olisi rajoite talouskasvulle.  Euro on heikentynyt takaisin viime kesän tasolle, mikä tukee viennin kasvunäkymiä.

Korkojen laskun ja euron heikkenemisen vaikuttaessa talouteen merkittävällä viiveellä on syytä odottaa, että euroalueen orastava toipuminen pikemmin vahvistuu kun kuihtuu kokoon.

ROGER WESSMAN

 

Tämä juttu on julkaistu Osakesäästäjien Keskusliiton Viisas Raha -lehdessä. Kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvän sijoitusalan aikakauslehden saat liittymällä Osakesäästäjien jäseneksi tämän linkin kautta.

RogerWessman

Kirjoittaja on kokenut ekonomisti, joka on työskennellyt mm. Evlissä ja Nordeassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu